Yeppee!!! Haudihou!!

Country musiikin kuunteleminen on melkein yhtä hienoa kuin ajaminen higwaylla kylmän kirsikkakolan kanssa. Eilinen konsertti oli mahtava! Sadoista ruutupaidoista ja stetsoneista huolimatta keikka oli äärimmäisen nautittava ja viihdyttävä.

Kun kotilento on menestyksekkäästi jo takana, sauna lämpiämässä ja leivinuunissa tulet, on aika tehdä pikkuriikkinen yhteenveto.

Se, että ottaa halvimmat lennot, voi johtaa siihen että lennoissa on välilaskuja ja matkanteko tarkoittaakin todellisuudessa 12 tunnin matkustamista sylilapsen kanssa. Kolmen kaupungin kierros vei meidän matka-aikaamme kahdeksan lennon verran - eli helpommallakin olisi päässyt. Onneksi nappula on hyvä lentäjä, yhdessäkään nousussa tahi laskussa ei tullut ongelmia. Se, että julkisuudessa on ollut puhetta noista lapsivapaista lennoista näkyi myös KLM:n ja Finnairin asenteessa niin, että pikkulasten kanssa matkustavat oli ämpätty tasan viimeisiin riveihin lentokoneissa, mahdollisimman kauas bisnesluokasta. Onhan se sääli, että maailmassa on vielä niin persaukista sakkia että he joutuvat matkustamaan muiden ihmisten kanssa ja kuuntelemaan siinä sivussa lasten naurua (ja itkuakin).

Lontoo oli iso, paljon isompi kuin osasi ajatellakaan. Kaikki nähtävyydet ovat kaukana toisistaan, eikä liikkuminen ole aina järin tehokasta tai halpaakaan. Mutta oikealla suunnittelulla ja muutaman nähtävyyden raakaamalla pois listalta, tuonkin kaupungin voi valloittaa kohtuullisessa ajassa. Ostoskadut olivat mageita, pubi oli tunnelmallinen, ihmiset olivat ystävällisiä, ruokaa sai ja sitä oli riittävästi, joten kaikki oli kuosissa. Mitään kovin suurta paloa tuohon kaupunkiin palaamiseen ei jäänyt, mutta Englannin maaseudulla olisi kiva käydä ja Skotlanti tietty on jäänyt näkemättä. Taksit olivat hyviä ja luotettavia, varsinkin isommalla sakilla tai enemmällä matkatavaramäärällä kulkiessa ne olivat ehdoton apu liikkumisessa. Pas huutelee välistä, että Lontoosta pitää mainita se, että olut on vähähiilihappoista ja lämmintä sekä se, että kaupunki oli aikalailla sellainen jota osasi odottaakin.

Venetsia ei myöskään tuottanut pettymystä tai ilonkiljahduksia, se oli hieman erilaista Italiaa kuin Firenzen tai Rooman alueet, mutta pesunkestävää Italiaa kuitenkin. Jäätelö oli jumalaista, rakennukset olivat hienoja ja joka paikka tihkui historiaa. Ruoka oli huonompaa kuin millään aiemmilla matkoilla, monessa ravintolassa talon viini oli vähintään laimennettua tai muuten vaan b-luokan kamaa, ruoka oli ylihinnoiteltua, eikä kaupungissa loppukuiten ollut kovin paljon turistiryntäiltävää. Venetsiaan emme tule todennäköisesti koskaan enää palaamaan, se on nyt nähty ja siitä olemme itsemme kipeiksi maksaneet.

Koko reissulla hienointa oli Venetsian venetaksi, Lontoon taksit ja Ystävät siellä ja Lontoon Cityn lentokenttä. Paha maku suuhun jäi Venetsian viimeisen illan ruoasta, liian monesta välilaskusta ja ainaisesta kiireestä lentoasemilla ja hankaluuksista Italian syömingeissä (syöttötuoleja ei ollut, yritäpä siinä einestää romanttisesti kun sylissä kiemurtelee kahdeksan kiloa väsynyttä ja kiukkuista lihaa). Mutta matkailu on juuri sitä varten, että me näkisimme paremmin lähellekin ja yrittäjille tuollainen viikon irtiotto töistä tekee saman kuin kuukauden kesäloma normaaleille ihmisille.

Nyt sitten seuraavaa reissua suunnittelemaan, josko sitä jo jonnekin toiselle alueelle kuin Eurooppaan..

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvallat